Urho Kekkosen kansallispuisto

 Aittajärven laavu


Alempi Kiertämäjärvi laavu


Anteri (Entinen rajavartioasema)


Anterin laavu


Apujoukkojenvaara turvekota

Huonossa kunnossa (raunio?)

Apujoukkojenvaaran porokämpät


Aurora päivätupa


Hammaskota


Hammaskurun autio ja varaustupa



Harrijärvi valvontatupa


Harrimukka laavu


Helanderinkota


Hirvashauta autio ja varaustupa


Hörkämurustan puhelinkoppi


Koppi siirretty Tahvontuvalle vanhan saunan paikalle (Toimii keittiönä)

Härkävaara autiotupa


Immonkammi (raunio)


Irtonaisauhti kämppä





Iso-Ojan kämppä (raunio)





Jussinmurusta laavu


Jyrkkävaara autio ja varaustupa


Jänkäkoski laavu


Jääkärikämppä (Raunio)


Kaptukaisen laavu


Karapulju autiotupa



Karhuoja autio ja varaustupa


Huolto lopetettu

Karunaslaavu kammi (Raunio)




Kattukaisen kota (Lukittu)


Sompio seuran omistama kota

Kaustanlampi raunio


Kemihaaran entinen rajavartio


Anterinmukka autiotupa

Anterinmukka  1964 syntyi päätös rakentaa Anterinmukan autiotupa. Tupa sai valmistuttuaan nimen Mukkaköngäs. 27.5.1965 tehtiin ensimmäinen tutustumisretki tulevan kämpän rakennuspaikalle. Kelohirret kaadettiin ja ajettiin Helttamorostosta (12 km) Heinäkuussa vuonna 1965 käynnistyi rakennusvalmistelut kelopuiden kaadoilla ja veistämisellä. Juhannuksena 1966 aloitettiin autiotuvan rakennustyöt. Syyskuussa 1966 oli autiotupa lähes valmis ja siinä kunnossa että siellä pystyi nukkumaan. Saunan rakentaminen aloitettiin Juhannuksena 1967. Heinäkuussa sauna oli jo kylpykunnossa. 




Kiertämäjärven kammi 


Helmenkalastaja Huhti Heikin kammi

Kivipää autiotupa


Kolsankoski porokämppä


Kolsankoskenoja laavu


Kolsankoski vanha rajakämppä


Kopsusjärventien laavu


Kopsusjärven kämppä  oli tässä


Kopsusjärven kämpän rakennusvuosi 1959 jälkeen ja poistui 1979-81.




Kopsusluolan paikka kartalla (poistunut)


Rakennusvuosi 1950 alku ja poistunut 1970 luvun alussa.



Kultakämppä (palanut) Kopsusselkä


Kultakämppä 2 Kopsusselkä


Korvatunturin taukotupa (rajavyöhykkeellä)


Korvatunturinmurusta (Rauhanpalun lähellä oleva tulipaikka)


Puuhuolto lopetettu 2026 Tammikuu.

Kotaköngäs laavu


Kruununtupa/Kaptukaistupa (Autiotuvan raunio)




Kaptukaistupa ja Erkki Mikkola

, kuvaaja
 1927

fyysinen kuvaus: vaaka

Kulasjoen porokämppä


Kulta Pirkon Kämppä


Kopsusojan latvat lähellä Tankapäätä oleva raunio.

Kummituskämppä (Saariselkä turistialue)


Kuuselan kämppä (Luirojärvi)


Vuokratupa

Kärekeoja autiotupa ja varaustupa


Lankojärvi autio ja varaustupa


Lankojärvi( Rakennuksen paikka 1965 kartassa)


Latvakurun kota


Suomen ladun vuokrakota

Kivistä kasattu potero Jouhkaispään lähellä


Luirojärven autiotupa


Luirojärven vanha autiotupa


Luirojärven sauna


Luirojärven alkuperäinen vanha sauna


Luirojärven vanha sauna – rakennettu 1962

Koilliskairan ensimmäisiä saunoja, rakennettu poromiesten ja metsänkävijöiden tarpeisiin jo vuonna 1962. Vuosikymmenten ajan se tarjosi vaeltajille legendaariset löylyt Luirojärven rannalla.






Luirojärven huoltotupa


Luton latvan kultakämppä


Huonossa kunnossa

Luton sillan laavu


Luttotupa


Päivätupa Luttojoen varrella Urho Kekkosen Kansallispuiston rajan pinnassa.

Luulampi kota


Luulampi päivätupa


Manto-Ojan autiotupa


Mantoselkä autio ja varaustupa


Huolto lopetettu 2025

Mettopalo autiotupa


Meänteisen kämppä (Kämpän paikka kartalla)


Kämppä tuhoutunut

Meänteisen niliaitta


Moitakuru päivätupa


Moitakurunoja (Rauniokämppä)


Moitakurunoja2 (Rauniokämppä)


Muorravaarakanruoktu varauskammi






Muorravaarakan entisen saunanpaikka kartalla


Sauna poltettu tai purettu 1985-87



Muorravaarakka autio ja varaustupa


Nalijoki laavu


Naltiojoki autiotupa


Niilanpään kota


Niilanpää porokämppä


Nuorttijoki partiomaja


Rajavartioiden kämppä

Nuotion kämppä (Paikka kartalla)


kämppä rakennettiin 1940‑luvun lopulla, joko Aulis Nuotion itsensä toimesta tai hänen rakennuttamanaan. 

Kämppä oli tyypillinen aikansa erämaarakennus:

  • hirsirakenteinen

  • pieni ja käytännöllinen

  • tarkoitettu asumiseen ja työntekoon, ei retkeilyyn

Paikalla oli myös sauna, joka näkyy vanhoissa kartoissa. (1978 kartassa näkyy)

  • Imatran Lapinkävijöiden Saariselkä‑kartta (1961) – sauna merkitty karttaan

  • Sokosti–Suomujoki kartta (1976) – raunion merkintä yhä näkyvissä


    • Padagova (Purettu)


    Padagovan tupa rakennettiin 1950‑luvulla. Se oli tyypillinen aikansa hirsikämppä:
    Tuvassa oli luonnonkivitulisija, joka ei ollut enää käyttökunnossa vuonna 1967, mutta sisällä yövyttiin silti. Tämä oli hyvin tavallista tuon ajan erämaakämpille.
    Tuvan hirret siirrettiin ja pystytettiin uudelleen Luppo‑Matin pihapiiriin vuonna 1984. Tämä pelasti osan rakennusmateriaalista, vaikka itse tupa katosi maastosta.




    Palkispää kivikasa


    Palo-Ojan kota


    Pennasen viestikeskus


    Sota-ajan varustuksia

    Peskihaara autiotupa

    Rakennusvuosi on 1967 tai 1968

    Peuraselkä autiotupa

    Rakennettu 1949

    Pihtijoki autiotupa


    Pikku Luirojärvi (Rakennuksen paikka)


    Rakennus näkyy 1988 kartassa. 

    Porttikoski autiotupa


    Rakennettu 1963. Rakennuksessa on ollut sauna joka on poistettu 1999. Tuvan kohdalla joen varrella on ollut savusauna ja lienee purettu 1970 luvun alussa.

    Prospektorin kaivoskämppä


    Pyhä-Nattanen (palovartijan tupa)


    Pälkkimäojan laavu


    Raappanan kammi


    1948 rakennettu kammi. 




    Rajankämpän vanha paikka



    Taajosnokkatunturin alarinteellä oleva kämpänraunio


    Muutama laho hirsikerta näkyvillä ja romahtanut muuri.(Poromiesten kämppä?)




    Rajan kämppä autiotupa



    Alkuperäinen Rajan kämppä rakennettiin 1946. Siirrettiin nykyisen kämpän paikalle. Nyt samalla paikalla on uusi Rajan kämppä joka on rakennettu 1988.

    Rakitsanojan kammi


    Rautulammen kömmänä




    Rautulampi autio ja varaustupa


    Rautulampi päivätupa


    Risuvaaran verkkovaja (Luirojärvi)


    Raunio

    Ritaselkä


    Porokämppä 

    Rumakuru uusi päivätupa


    Rumakuru vanha päivätupa


    Saiho autiotupa


    Salonlampi laavu


    Sarvijoki autio ja varaustupa


    Saukkosuvannonvaara laavu


    Siikavuopaja laavu


    Silpakuru kota (Huolto lopetettu)


    Siulanruoktu autiotupa

    Siulanruoktu autiotupa  Rakennettu 1955


    Sivakkaojan laavu


    Snellmaninmaja autiotupa


    Rakennettu 1957

    Sokosti huoltotupa


    Sompiojärven kota


    Sompiojärven laavu


    Sohtmaninkämppä (Raunio)


    Sudenpesä vuokrakammi


    Suomujärven kolttakenttä


    Suomunville





    Rannassa oleva rakennus on nykyisin puuvarasto

    Suomunlatvan laavu



    Suomunruoktu vanha museokämppä


    Suomunruoktu autiotupa ja varaustupa


    Taajoslaavu


    Taajostuvan palon jälkeen vuonna 1999 rakennettiin tuvan läheisyyteen, rantapenkereelle, uusi laavu. Laavu siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2007. Siirron taustalla oli todennäköisesti halu välttää joen ylitys sekä retkeilijöiden että huollon osalta. Samasta syystä Taajostuvan kohdalla sijainnut silta voitiin purkaa, kun kulku ei enää edellyttänyt joen ylittämistä.

    Nykyinen laavun paikka sijaitsee Kulasjoen pohjoispuolella, noin 50 metriä joen mutkan laidasta. Se on täsmälleen Vellinsärpimältä tulevan polun kohdalla, joten kulkijan on helppo löytää se.

    Laavun ympäristö on tasaista kangasmaastoa, joka sopii hyvin myös teltan pystyttämiseen. Paikalla on ollut leirejä jo aiemminkin: rantakumpareelta löytyy vanhan tulipaikan jäänteet, ja viereisessä puussa on edelleen nähtävissä vuoden 1969 kaiverrus – pieni, mutta kiehtova jälki alueen retkeilyhistoriasta.

    Kuvassa Taajostupa


    Tahvontupa autio ja varaustupa


    Taimenlampi verkkovaja (Raunio)





    Talkkunapäänkammi (Raunio)


    Kammin merkintä näkyy 1968 kartassa

    Tammakkolampi vuokrakammi


    1935-1936 rakennettu

    Tammikämppä autiotupa


    Tammikämppä rakennettiin 1930–40‑lukujen taitteessa osaksi suurta hakkuusuunnitelmaa. Sariselän itäpuolen erämaihin kaavailtiin laajoja metsätöitä, ja Tammikämppä oli tarkoitettu työporukoiden tukikohdaksi.
    Vuosikymmenten aikana Tammikämppä rapistui. Kosteus, lumi ja aika söivät hirsiä, ja 2000‑luvun alussa tupa oli jo niin huonossa kunnossa, että retkeilijät yöpyivät mieluummin teltassa kuin sisällä. Sateella vesi tippui katosta, kamiina ei kuivattanut ilmaa, ja home leijui nurkissa. Vuonna 2011 Metsähallitus asetti kämpän käyttökieltoon.

    Kesällä 2015 tapahtui käänne. Talkoovoimin Tammijoen varteen pystytettiin Arvojärveltä siirretty vanha hirsikämppä – uusi, kuiva ja turvallinen autiotupa. Arvojärvi sijaitsee Lokan eteläpuolella, ja sieltä tuotu rakennus sopi Tammijoen maisemaan kuin olisi aina ollut siellä.

    Vanha Tammikämppä jätettiin paikoilleen. Se ei enää toimi yöpymispaikkana, mutta se seisoo edelleen – hiljaisena muistona savottahaaveista ja erämaan sitkeydestä. Nykyään se toimii liiterinä ja varastona, osa pihapiirin kerroksellista historiaa.





    Tammukammi turvekota (poistunut)


    Kammi näkyy 1965 kartassa 

    Tikkasen vieriharju porokämppä





    Tikkasen vieriharju vuokrakämppä


    Rakennettu 1955 Tikkasen Vieriharjun vuokratupa on ollut poissa käytöstä jo vuoden 2025 aikana.


    Tuiskukuru autio ja varaustupa


    Rakennettu 1967

    Uittipiekka autiotupa





    Taajostupa (Palanut)


    1. Rakentaminen ja alkuvuodet
    “Taajostupa oli Kemin Taajojien rakentama hirsikämppä.
    Valmistumisvuodeksi arvioidaan 1954, vaikka jotkut lähteet mainitsevat 60‑luvun alun.
    Tupa esiintyy kuitenkin jo vuoden 1958 Pohjois-Suomen Autiomajat -kirjasessa, joten 1954 on todennäköisin.

    Vuoden 1959 kuvauksen mukaan tupa oli tuolloin melko uusi, mutta herätti huomiota:
    hirsien vaihteleva paksuus, sementtiputkinen piippu ja kamiinan takana oleva aaltolevy.
    Kamiinan päällä sai kahvit kiehumaan, mutta keittotiloja ei ollut.
    Laveritilaa oli 8–10 hengelle, ja kalusteina pöytä, neljä puupölliä ja puulaatikko.

    Varsinainen kämppäosa oli lukittu yhdistyksen käyttöön.
    Onneksi pieni tupa oli avoinna kulkijoille.”




    Taajostuvan rauniot



    Taajostuvan niliaitta

    Vellinsärpimä päivätupa


    Rakennettu 1968

    Vieriharju autiotupa


    Alueella on aiemmin sijainnut vuonna 1968 rakennettu Vieriharjun porokämppä sekä hieman myöhemmin valmistunut sauna. Nämä alkuperäiset rakennukset purettiin vuonna 2003. Nykyinen hirsinen kämppä ja sauna valmistuivat jo vuonna 2001, ja karttoja vertaamalla näyttää siltä, että uusi rakennus on pystytetty lähes samaan paikkaan kuin vanha. Vanhojen rakennusten jäänteet löytyvätkin aivan nykyisen tuvan pihapiiristä.

    Tupa toimii nykyisin autiotupana. Virallisesti majoitustilaa on ilmoitettu yhdeksälle, mutta käytännössä mukavasti mahtuu noin seitsemän yöpyjää. Varustukseen kuuluu pöytä, penkit, kamiina ja kaasuliesi. Pihapiiristä löytyvät tulipaikka, liiteri, käymälä sekä erillinen pieni sauna.


    Vanha porokämppä  vieriharju



     Vieriharju uusi autiotupa

    Voitingöngäs kota


    Ei huolleta

    Vongoivan kammi



    Vongoiva kammi 1969 piirros

    Vongoivan ruoktu (Raunio)


    Ylempi hirvashauta laavu


    Ylempi kiertämäjärvi autiotupa


    Rakennusvuosi 1964

    Ylätukikohta (Saksalaisten rakentama puolustusasema)


    Rakennettu 1944 (raunio)





















     

    Kommentit

    Lähetä kommentti

    Tämän blogin suosituimmat tekstit

    Hammastunturin erämaa, tupaluettelo.

    Kuva
     Hammastunturin erämaa, Ahvenjoki. Kämpän raunio Hammastunturin erämaassa Ahvenjoen lähellä. (Metsäkämppä) Karttalinkki metsäkämpän raunio. Hammastunturin erämaa, Kirakkajoki. Metsäkämpän raunio Hammastunturin erämaassa. (Kirakkajoki) Karttalinkki metsäkämpän raunio. Kulvakkojoen kota Kulvakkojoen kodanraunio Hammastunturin erämaassa. Karttalinkki Kulvakkojoen kodanraunio. Vuorhavaaran kämppä. (Raunio) Vuorhavaaran kämpänraunio Laudasta rakennettu kämppä. Kulvakkojoen lähellä lautarakenteinen kämppä- Karttalinkki. Lautarakenteinen kämppä. Vuorhavaara kämppä (Raunio) Vuorhavaara kämppä (Raunio) Vuorhavaara kota (Raunio) Vuorhavaara kota (raunio) Hammasojan kammi (Raunio) Hammasojan kammi Hammastunturin autiotupa Hammastunturin autiotupa Poromiesten kämppä (Hongan kämppä) Poromiesten kämppä Appisjärven kammi (Raunio) Appisjäven kammi (Raunio) Heikkisen kämppä (Raunio) Heikkisen kämppä (Raunio) Yrjö Heikkisen kämppä Surmakönkäällä. Kuvaaja Mikkola Erkki 1926. Museovirasto. Hiiri-Samme...
    Lue lisää

    Lemmenjoen Kansallispuisto, tupaluettelo

    Kuva
     Fransun aitta Fransun aitta Metsähallituksen lukittu huoltotupa. Heino Heino Kullankaivajan kämppä. Helkivaara Helkivaara Kartassa näkyy rakennuksen paikka. Maastossa on vain lahoava heinälato. Hoppu Hoppu Metsähallituksen omistuksessa oleva kämppä joka on vuokrattu kullanhuuhtojalle. Housuselkä, uusi kämppä Housuselkä, uusi kämppä Poromiesten kämppä Housuselkä, vanha kämppä Housuselkä, vanha kämppä Poromiesten vanha kämppä.(Huonokuntoinen) Huuvautsi Huuvautsi Kämpänrauniot  Härkäkoski vuokratupa Härkäkoski vuokratupa Metsähallituksen vuokratupa Lemmenjoen Kansallispuistossa. Isola Isola Kullankaivajan kämppä Juurakkojoki kota Juurakkojoki kota Karhu Korhosen Kirjasto, Jäkäläpää Karhu Korhosen kirjasto Kaapin Jounin tila Kaapin Jounin tila Kankainen kultakämppä Kankainen Jäkälä-Äytsin kultakämppä. Finna Jäkälä-äytsin kultakämppä Karvaselkä kummituskämppä (Siirretty Saariselälle) Karvaselän kummituskämppä Saariselälle siirretty karvaselän kummituskämppä on rakennettu 1940 luvu...
    Lue lisää